Ensialkuun digitaalitekniikkaa käytettiin ensisijaisesti tieteen ja liike-elämän laskentatehtäviin sekä tietokoneisiin. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana mikropiirien, puolijohdeteknologian ja elektroniikan yleinen kehitys ovat kuitenkin mahdollistanut digitaalitekniikan käyttöönoton hyvin monilla aloilla. Näitä ovat esimerkiksi:

• tietoliikenne ja teleliikenne
• automaatio, mittaus- ja säätölaitteet
• viihde-elektroniikka, lelut, pelit
• liikenne (esim. vaihtuvat nopeusrajoitukset, liikennevalojen ohjaus, autoissa paljon digitaalitekniikkaa)
• joukkoviestintä (paljon keskustelua viime aikoina on herättänyt esim. digitaalinen televisio)
• DVD:t, CD:t, audioCD:t,
• monet multimedialaitteet
• Tietotekniset lisälaitteet ja laajennukset: digitaalikamerat, kommunikaattorit, videoneuvotteluleitteistot, videotykit
• Erilaiset puolustusteollisuuden systeemit

Digitaalitekniikka on siis osa jo lähes kaikkia elämänalueita. Ennustetaan lisäksi, että tulevaisuudessa digitaalitekniikan merkitys tulee entisestään kasvamaan. Esimerkiksi tietoliikenneala tulee tarvitsemaan huimasti lisää digitaalista laskentatehoa tulevaisuuden mediapuhelinten ja niiden tukiverkkojen muodossa. Toisaalta myös tietotekniikan jatkuva nopea kehitys vaatii koko ajan lisää digitaaliselta suunnittelulta. (Tämän hetken trendit näyttävät olevan multimediatekniikan ja erilaisien arkielämän eriytettyjen ratkaisujen kehittämisessä.)

Piirien koko ja monimutkaisuusaste kasvavat räjähdysmäisesti. Toisaalta uusia sovellusalueita löydetään yhä kiihtyvällä tahdilla. Myös monia, perinteisesti analogisia sovellutuksia suunnitellaan uudestaan digitaaliseen muotoon. Digitaalisuunnittelu -nimitys on melko yleistävä. Nykyään alalla työskentelevät ihmiset puhuvat suunnittelusta mieluummin piirin valmistustekniikoiden mukaisin nimityksin. (Esim FPGA-suunnittelusta.) Yksi tämän hetken suuntaus on SOC eli System on Chip suunnittelu. Tämän ideana on rakentaa yhdelle piirille monenlaista logiikkaa, esimerkiksi prosessori, kiinteätä logiikkaa ja muisteja, sekä koota näistä toimiva kokonaisuus.

Tästä kaikesta voidaan vetää johtopäätös, että työllisyys on ja tulee olemaan erittäin hyvä. Ihan peruskurssin tiedoilla ei digitaalilogiikkaa kaupallisessa mielessä lähdetä työstämään, mutta tämän kurssin perusteisiin kaikki yllämainittu pohjaa.

Tällä kurssilla käsitellään digitaalisuunnittelun perusasioita, jotka jokaisen suunnittelijan tulee hallita hyvin. Nykyään suunnittelu tapahtuu yleensä joko laitteistokuvauskielellä ohjelmoiden tai systeemitason kieltä käyttäen. Esimerkkejä laitteistokuvauskielistä ovat VHDL ja Verilog. Systeemitason kieli on esimerkiksi SystemC. Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka digitaalisuunnittelussa ohjelmoidaan, on ohjelmoinnin pohjana digitaalisuunnittelun säännöt. Näin ollen tavanomaisten ohjelmointikurssien opit eivät digitaalisuunnittelussa päde.

edellinen sivu       Paluu päävalikkoon