Ensialkuun digitaalitekniikkaa käytettiin ensisijaisesti tieteen ja liike-elämän laskentatehtäviin sekä tietokoneisiin. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana mikropiirien, puolijohdeteknologian ja elektroniikan yleinen kehitys ovat kuitenkin mahdollistanyt digitaalitekniikan käyttöönoton hyvin monilla aloilla. Näitä ovat esimerkiksi:

• tietoliikenne ja teleliikenne
• automaatio, mittaus- ja säätölaitteet
• viihde-elektroniikka, lelut, pelit
• liikenne (esim. vaihtuvat nopeusrajoitukset, liikennevalojen ohjaus, autoissa paljon digitaalitekniikkaa)
• joukkoviestintä (paljon keskustelua viime aikoina on herättänyt esim. digitaalinen televisio)
• DVD:t, CD:t, audioCD:t,
• monet multimedialaitteet
• Tietotekniset lisälaitteet ja laajennukset: digitaalikamerat, kommunikaattorit, videoneuvotteluleitteistot, videotykit

Digitaalitekniikka on siis osa jo lähes kaikkia elämänalueita. Ennustetaan lisäksi, että tulevaisuudessa digitaalitekniikan merkitys tulee entisestään kasvamaan. Esimerkiksi edelleen nousussa oleva tietoliikenneala tulee tarvitsemaan huimasti lisää digitaalista laskentatehoa tulevaisuuen mediapuhelinten ja niiden tukiverkkojen muodossa. Toisaalta myös tietotekniikan jatkuva nopea kehitys vaatii koko ajan lisää digitaaliselta suunnittelulta. (Tämän hetken trendit näyttävät olevan multimediatekniikan ja erilaisien arkielämän eriytettyjen ratkaisujen kehittämisessä.)

(Tästä kaikesta voidaan vetää johtopäätös, että työllisyys on ja tulee olemaan erittäin hyvä. Ihan peruskurssin tiedoilla ei digitaalilogiikkaa kaupallisessa mielessä lähdetä työstämään, mutta tämän kurssin perusteisiin kaikki yllämainittu pohjaa.)

edellinen sivu       Paluu päävalikkoon